Jo on taas ollut elämä hektistä, kun ei ole tänne kerennyt mitää raapustuksia tekemään...

Paljon ollaan kaikkea tehty ja paljon on asioita tekemättä. Milloinkohan sitä kerkeis kaikki tekemään?

Harrastusrintamalla ollaan menty oikeastaan pelkästään agilityä. Nanan kanssa ollaan käyty lisäksi näyttelyharjoituksissa. Vidan kanssa tokoilut ovat vähän jääneet, mielenkiinto ei meinaa enää riittää siihen lajiin. Olisi kyllä hienoa käydä hakemassa jokin tulos tokostakin, kun Vida osaa niin hyvin kaikki, niin se olisi jopa realistinen haave....No nyt olen päättänyt ilmoittaa Nanan Tampereelle itsenäisyyspäivän näyttelyihin, kun neito osaa tuon poseerauksen niin hyvin. Lisäksi Nana liikkuu todella kauniisti. Pauliinan luona käytiinkin yksi päivä harjoittelemassa näyttelykäyttäytymistä. Siellä on lisäksi ihana Hermanni-herra, joten harjoittelun timmellyksessä saa lisäksi painiskellakin.

Vidalle ostettiin muuten sellainen koirille tarkoitettu selkäreppu. SUOSITTELEN sitä lämpimästi kaikille, se on meinaan toimiva kapistus . Kun laitoin sen Vidalle selkään, niin katsekaan ei värähtänyt lenkillä muuhun suuntaan kuin suoraan eteen ja illalla Vida makoili tyytyväisenä sohvalla. Nanan mielestä reppu oli niin epäilyttävä, että ei meinannut kävelystä tulla sen kanssa yhtään mitään....Taidetaan odotella iän karttumista ja valjastaa Nana kantojuhdaksi vähän vanhempana. Tässä hieman kuvia menneeltä kesältä ja vähän syksymmältäkin: 

kolmen kopla kesällä mummolassa

 

Kuvassa esittäytyvät roturasistit Vida ja Nana. Santtu jätettiin ulkopuolelle monista leikeistä.

Seuramestaruuskisat, joissa mamma sekoitti esteet ja siitä syystä tulos HYL.

 

Keinun kontaktit menee hianosti!

 

Turkkia kasvatellessa on hyvä harjoitella poseerausta...

 

...mutta kyllä leikkiminen on paljon mukavampaa!!

kaksi hullua riekkuu

dojoing....

 

GRRAAAAUUUU!