Niinpä, nyt on ollut kyllä lämmintä, eikä sovi valittaa! Koirat ovat päässeet pulikoimaan joka päivä, jopa kahdestikin. Vakio uimapaikkamme kuhisee näillä säillä ihmisiä, joten siellä ei olla käyty. Onneksi enoni asuu lähellä ja hänellä on pieni joenuoma, missä pääsee pärskimään. Itseltänikin lähti eilen talviturkki ja täytyy sanoa, että oli kyllä erittäin lämmintä vettä vaikka kyseessä on virtaava joki. Vidan kanssa oltiin kisailemassa Helsingissä. Hyllyhän sieltä tuli. Minulta puuttuu soveltamiskyky ihan täydellisesti. Jos suunnittelen meneväni radan jotenkin ja suunnitelmiin tulee muutos radalla, niin sitten menee plörinäksi koko homma....Onneksi Vida yleensä paikkaa minun tekemät mogat. Pitää katsoa josko sitä lomalla kerkeisi kisailemaan ja saamaan sen yhden puuttuvan nollan. Nanan kanssa taas oltiin näyttelyissä sunnuntaina. Tuntui hirveältä Nanan puolesta, kun toisella on paksu talvirotsi päällä ja lämpöä 30-astetta. Tuomarina toimi Kati Heiskanen ja tässä Nanasta tullut arvostelu(vähän eri maata kuin viimeksi):

"Vahva narttu. Erinomaiset mittasuhteet. Voimakas pää, jossa hyvät mittasuhteet, hyvä ilme. Vahva lyhyt kaula. Rintakehä saa vielä täyttyä. Oikea ylälinja ja hännän kiinnitys. Rodunomaiset kulmaukset. Sopiva raajaluusto. Erinomainen kihara turkki. Tarvitsee vielä kehätottumusta. Vaivaton sivuliike, selässä pehmeyttä. Hyvä edestakainen liike."

Nanalla on tullut pienoinen mörkövaihe päälle. Kaikki asiat tuntuu vähän jänskättävän alkuun. Lisäksi kun istuin kehän laidalla, niin Nana yritti kovasti juosta aina minua kohti. Kun käännyttiin minusta poispäin, niin juokukin sujui hienosti. Arvostelun loppuun tuli kuitenkin lukemaan 1.kp ja Rop! Suoraan näyttelyistä lähdettiin ajamaan kasvattajille päin ja Raimo päästi Nanan pois turkiksen sisältä. Nyt meillä on wannabe-salukikoira kotona. On se vaan niin paljon mukavampi koiralle!

Vielä loppuun kuvia:

 

Pauliina ja Nana

 

Tuomarin arvostelevan silmän alla

 

kuvasta puuttuu pokaali

 

Nananakuilijakoira

 

sisko ja sen sisko