Nyt onkin viikko vierähtänyt nopeasti. Nyt oli taas epis-päivän aika. Paikkana oli tällä kertaa Mäntsälä. Paikalla ei ollut tällä kertaa niin paljon porukkaa kuin viimeksi ja jotenkin en osannut edes jännittää. Maxi ja Teija sekä Purre ja Sanna olivat taas mukana. Minejä kun ovat molemmat, niin heidän vuoronsa oli ensin.  Kummallakaan ei oikein kulkenut, varsinkin kun vertaa viime kertaan. Purre ja Sanna olivat viidensiä. Teijalle ja Maxille tuli hylsy. Sitten oli meidän vuoromme valloittaa rata. Kaikki alkoi hienosti ja kontaktit sujuivat erittäin hyvin. Ja taas sitten loppua kohden virheiden vaara lisääntyy. Täydellinen minun ohjausvirhe ja hypyn sijasta Vida posotti puomille ja koski sitä tassulla, ennenkuin sain neidin kääntymään. Loppuesteet menivät hyvin. No mutta rata oli muillekkin onneksi sen verran vaikea, että neljäntoista koiran joukosta teimme kolmanneksi parhaan radan!!! Palkintona pussillinen luita ja purkki lohiöljyä, ei yhtään huono palkinto. Eli ensimmäinen sijoitus epävirallisissa agilitykisoissa on nyt saavutettu, ei pöllömpää! 

Patti Vidan korvan alla on pienentynyt olemattomiin ja näyttää jo aivan terveeltä, hieno homma, niin ei tarvitse eläinlääkäriin lähteä!

 

Kuvat sain Sannalta nyt sähköpostiini, joten laitan pari tänne

 

Tässä tyylinäyte siitä kuinka hienosti Vida osaa odottaa ennen starttia

Kontakit pitää ottaa varman päälle viime mogailujen jälkeen

 

Tässä vielä rata sikäli mikäli muistan sen oikein...