Kyllä kelpaa. Millä innolla koira lähteekään koluamaan hirven sääriluuta. Viime syksynä saimme enoltani ison säkin hirven selkärankaluita. Nyt tuttumme kertoi että olisi luita saatavilla ja mehän emme niistä kieltäydy! Kaupastakin tietenkin löytyy, mutta kyllä tuoreet luut ovat aina parhaita. Juoksut ovat olleet Vidalle nyt jotenkin niin turhauttavat ja neito on ollut aika apaattinen sekä väsynyt, niin saa vaihtelua edes ruuan suhteen. Sahasin kahtia sääriluun ja annoin Vidalle. Voi, kyllä oli riemua! Katsotaan kuinka sekaisin maha menee, kun nyt ei olla vähään aikaan luita saatu mistään, mutta kumma kyllä maha kestää paremmin juuri tuoreita luita kuin kaupan(?). Laitoin luun päälle hieman maitohappobakteerijauhetta, jos se alkuun auttaisi. Eikä koko luuta voikaan antaa syödä, vaan huomenna sitten lisää. Vida ei varmaan jaksaisi odottaa....:) Tässä muutama otos innokkaasta neitokaisesta, joka terottaa hampaita maukkaalla luulla!