Ei merta edemmäs kalaan

Maisemaa uudesta löydöksestä:) mamma pisti poseeraamaan...

Vappu on nyt juhlittu ja kesä tuppaa tulemaan väkisinkin.

        Tänään satoi pitkästä aikaa ja se kerkesikin jo säikäyttä ja
        perua suunnitelmamme lähteä katsastamaan uimapaikka,
        missä koiria voi uittaa. Vinkin paikkaan antoi naapurimme,
        joka omistaa mahtavan Cara-koiran (sekoitus pyreneitten-
        mastiffia ja leonberginkoiraa), joka on Vidan suuri esikuva:)
         Aurinko kuitenkin tuli uudestaan esiin ja saatoimme lähteä
        katsomaan onko todellakin Hyvinkään lähellä jossain muka
        vettä. No olihan sitä. Todella mahtava paikka, sellainen mistä
        en osannut koskaan edes haaveilla. Pitkään olen jo miettinyt,
        missä vesikoiraamme voisi käydä uittamassa, kun ei omista
        mökkiä tai edes tiedä paikkaa missä täällä olisi vettä. Enää ei
        tarvitse miettiä sitä, koska todella sopiva paikka on nyt löytynyt.
        Vesi oli todella lämmintä ja kirkasta ja sitä oli paljon.
        Vidakin näytti nauttivan uudesta paikasta täysin rinnoin. Samaan
        aikaan paikalla sattui olemaan Ollin pelikaveri kahden irlannin-
        susikoiran kanssa ja menoa riitti! Vida keskittyi enemmän kylläkin
        kepin hakuun, kuin leikkimiseen ja menipä itsesenäisesti uimaan ilman
        keppiä:) Sinne menemme kyllä pian uudestaankin!